7 veljestä ja huutolaislapset

Mutta lapsen elämä 1800 luvulla   oli kaukana ihanteellisuudesta. Myös taiteessa  lapsen kuvaaminen muuttui. Se seurasi ajan virtauksia. 1800-1900 luvun vaihteessa taiteeseen tuli realismi ja  myös lapsia kuvattiin todellisina, todellisessa elinympäristössä.  Maalaustaiteessa tunnetaan hyvin  Edefltin Poika ja varis  työ ja Gallen-Kallelan Salasynnyttäjä.

Omista töistäni Seitsemän veljestä  ja Huutolaislapset  sopivat parhaiten tähän aihepiiriin.

Veljekset eivät olleet aikuisia, kun jäivät orvoiksi. He joutuivat kuitenkin ottamaan aikuisen roolin, ilman hyvän isän mallia. Oikean roolin oppiminen meni monen mutkan kautta, mutta lopulta jokainen löysi oman paikkansa.

Jokainen lasten kanssa työskennellyt on  kohdannut lapsen tai nuoren, joka on eri syistä joutunut ottamaan aikuisen vastuuta.  Tehtävä on lapselle vaikea ja ongelmia tulee hyvin usein.

Lapsi tarvitsee hyvän aikuisen mallia kasvamiseen.

Veljekset olivat kaikki erilaisia, vaikka he kasvoivat samassa pirtissä. Kuvantekijälle on hyvin haasteellista  tuoda esille eri luonteita. Juhani on uhoaja, Tuomas on vakaa, työteliäs, Simeoni ei ollut aina tässä todelisuudessa, Timo oli reppana, Eero kiusanhenki jne. Veljesten maailmassa olen oppinut ihailemaan Aleksis Kiven viisautta. Hän ymmärsi että lapsi tarvitsee hyvän aikuisen mallin ja jokaisella on oikeus olla oma itsenä.

Turvattomat, orpolapset hoidettiin viime vuosisadan alusta huutolaislapsi -järjestelmällä. Niin oli Venäjän keisari määrännyt.  Viimeinen huutolaiskauppa oli 1935 eli  meidän vanhempiemme sukupolvessa oli huutolaisia.  Elämä huutolaisena ei ollut helppoa, väärinkäytöksiä oli paljon.  Tein Huutolaislapsi ryhmän nähtyäni Kalle Päätalon romaaniin tehdyn elokuvan, Viimeinen savotta,  jossa kuvataan  huutolaispoika Vikke Nilon elämää. Vaikka elämä oli usein kidutusta, Vikke selvisi,  eli hyvän elämän.

Kirjailija Joel Lehtonen ja ruotsalainen kirjailija Harry Martinsson olivat huutolaispoikia.

Huutolaislapsi ryhmä muistuttaa siitä, että lapset, ihmiset ei saa olla kauppatavaraa, se saa, joka vähiten maksaa.